Lammasmaisemakuva.
Matkaseura
Mutta, turistille kaupunki esitti kyllä parhaat puolensa. Soma ja turvallisen tuntuinen. Ajeltiin Belfast Wheel –maailmanpyörällä. Ja ravintolassa tarjoilijat passasivat, kun lautasliinakin laitettiin syliin. Söin mustekala-tagliatellea, upea idea ruokalajiksi.
Pohjois-Irlanti on paljon Limerickin seutua siistimpi. Ei voinut olla huomaamatta, miten kadunvarret olivat siistit kuin kotona konsanaan.
Pohjois-Irlannin rannikolta löytyy Giant's Causeway, muinainen kivimuodostelma. Kuuluu maailmanperintökohteisiin. Joku sanoisi, että kivipilarit ovat muodostuneet laavan jäähtyessä, tai jotain muuta yhtä kuivakkaa.
Kyllä aivan eriskummallisia kiviä. Giant's Causeway pohjoisrannikolla.
Uskottavampi selitys on skotti- ja irlantilais-jättiläisen rymistely meren yli perjantai-illan tappelun tuiskeessa. Irlantilainen ensin kauhistui kun näki nukkuvan skotlantilaisen jätin kokoluokan, ja luikki Giant's Causewayta pitkin pakoon kotosalle. Skotlantilasella puolestaan meni pupu pöksyyn, kun Irlantilaisjätin vaimo puki miehen lastenvaatteisiin ja laittoi kehtoon, sitten pahoitteli tappelunhaluiselle skotille, että ukko on ulkona ja vauvan kanssa tässä kahdestaan kotosalla. Skotti toki kauhistui, että jos irlantilaisella jätillä on noin suuri vauva, niin ei parane alkaa nujakoimaan isän kanssa. Meni sitten sellaista vauhtia käpälämäkeen, että meni Giant's Causeway mäskäksi.
Linnoja täällä piisaa, mutta tässä tähänasti hienoin.
"Tunturipuro", onkohan kaloja..
Pohjoisesta löytyy myös karumpaa maisemaa, eli aivan kaikkialla ei ole vihreää. Koko Pohjois-Irlanti on kyllä kaunista aluetta.