Japanin opiskelijoille oli järjestetty tapaaminen japanilaisten kielikurssilaisten kanssa yhteen yliopiston pubeista. Tarjolla oli Irlantilaisittain ranskalaisia, chicken wingsejä ja lämpimiä voileipiä.
Sekava kuva, hieno seinä.
Ensin kaikki tietenkin kyräilivät toisiaan ja istuivat omissa pöydissä kansakunnittain. (Itse istuin keskipenkillä ainoana ei irlantilais-japanilaisena.)
Atarashii tomotachi ga imas.
Opettajat onneksi hoksasivat jakaa seurueita pareiksi. Sai vähän tapailla kysymyksiä japaniksi. Mitä harrastat? Mikä on Irlannin kaunein kaupunki? Montako perheenjäsentä? Mikä on isän ammatti? No vastauksista harvemmin ymmärsi, mutta on se alku tuokin. Muumi oli tuttu melkein kaikille japanilaisille, irlantilaiset ihmettelivät mistä oli puhe.
Loppuillasta paikalle saapui myös soittajia, jotka renkuttivat irkku-musiikkia. Erinomaisen mukavaa.
Japanin ryhmässä on oikein mukavia ihmisiä. Eniten olen yllättäen ollut tekemisissä kiinalaisten kanssa, koska teemme ryhmätyötä markkinoinnin kurssilla. Mutta japanin tunneilla olen vähän tutustunut irlantilasiin. (Osoittautunut yllättävän vaikeaksi, vaihto-opiskelijoilla ja irlantilaisilla tuntuu olevan niin erilliset piirit.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti